tiistai 15. lokakuuta 2013

Hämmästyttävää ajattelua




 Ruben Mikkola kirjoittaa TA:n 11.10 KOM-nuorten liitteessä otsikolla ”Harmaa talous – punainen tulevaisuus”.

En ollut uskoa lukemaani. Kirjoittaja haluaa poistaa verojen maksamisen, ja tässä hän itsekin viittaa analogiaan kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa esitettyyn verojen poistamiseen.

Ruben Mikkonen korostaa harmaan talouden siunauksellista hyötyä luokkataistelussa (sic!). Näin näkevät myös nekin suurkapitalistit, jotka piilottavat omaisuuksiaan veroparatiiseihin. Putosin kärryiltä. Harmaan talouden puolustaminen ei ymmärtääkseni edistä kapitalismin tuhoa, päin vastoin.

Mikkonen on lukenut Tilastokeskuksen lukuja aika erikoisesti. Valtaosa budjetista ohjautuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen.  Näihin kohdistuvista miljardileikkauksista kiistellään, kun ns. rakenneuudistusta runnotaan läpi. Perinteinen, ankarin vasemmiston kamppailujen aikaansaama  hyvinvointivaltiomme on rahoitettu verovaroin, ja nyt tulossa olevat míljardileikkaukset tulevat kirpaisemaan eniten kaikkein heikommassa asemassa olevia. Eivätkö he juuri ole juuri se väestönryhmä, jonka puolesta vasemmiston ja erityisesti SKPn  tulisi kamppailla?

Mikkonen esittää, että verojen maksamatta jättämisen jälkeinen mahdollinen tulo ohjataan paitsi kommunistien, mutta myös ”köyhien hyväksi”. Hänhän on aivan Britannian pääministeri David Cameronin linjoilla, joka esittää hyvinvointivaltion tilalle hyväntekeväisyysyhteiskuntaa – Big Society –ideologiaa.

Jos tämä näkemys edustaa kommunistinuorten maailmankuvaa ja tulevaa SKP:n linjaa, havaitsen olevani ikäväkseni väärässää puolueessa.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Konsensuksesta ei ole muutosvoimaksi




Hallitus on Kataisen ja Urpilaisen johdolla iskostanut kansaan kriisitietoisuutta, mikä tuntuu myös menneen perille. Tosin hallitus on itse reagoinut nykyiseen kriisiin jälkijättöisesti, eikä tuloksia ole vieläkään näkyvissä. Rakenneuudistuksesta on puhuttu jo pitkään, mutta valtiovarainministeri ei ole halunnut konkretisoida sen sisältöä, vain sen, että kaikki joutuvat luopumaan jostakin. Poliittista ja talouselämän eliittiähän tämä ei tietenkään koske.

Yhteisöveron tuntuvalla alennuksella tavoitellaan ”dynaamisia vaikutuksia” epämääräisessä tulevaisuudessa, mutta tätä päivää ovat jatkuvat irtisanomiset ja 300 000 työtöntä, joista 155 000 pitkäaikaistyötöntä. Nuorisotakuu ei näytä täyttävän siihen asetettuja tavoitteita. Hallitus pitää jääräpäisesti kiinni kunta- ja soteuudistuksesta, jonka ajatellaan tuovan säästöjä. Kuntauudistusta voidaan pitää perustuslain vastaisena, kun se puuttuu kunnalliseen itsehallintoon ja lisäksi etäännyttää demokraattisen päätöksenteon. Soteuudistus on ollut pelkkää sotkua jatkuvasti vaihtuvine työryhmineen. Porvarivetoisen hallituksen ilmeisenä tavoitteena on kiihdyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

Kuten pääministeri Katainen on todennut, yhteiskunta on individualisoitunut, ja jokaisen tulee huolehtia lähinnä omasta hyvinvoinnistaan.

torstai 1. elokuuta 2013

Räsänen asettaa itsensa lain yläpuolelle




Yksi tämän heinäkuun eniten keskustelua synnyttänyt  aihe on ollut sisäministeri Päivi Räsäsen kannanotto, jossa hän asettaa jumalan sanan lain yläpuolelle. Taas hänen lausuntoaan on seurannut useiden tuhansien ero kirkosta. Näinhän kävi jo taannoin hänen homoseksuaalisuutta tuomitsevasta vihaa puhkuvasta näkemyksestään YLE:n Ajankohtaisesssa kakkosessa. Taannoisessa Kansan lähetysseurassa pitämässään puheessa hän asetti jumalan sanan lain yläpuolelle. Tämä on herättänyt vilkasta keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassakin. Arkkipiispaa myöten kirkko hyväksyy hänen kantansa, mutta hämmästyttävää on, että myös tavalliset kansalaiset hyväksyvät sen sanan- ja uskonnonvapauteen vedoten. Räsästä pidetään jopa esimerkkinä rohkeasta kansalaistottelemattomuudesta.

Mutta se ei sovi ministerille, joka on vannonut ministerinvalan. Siinä hän sitoutuu noudattamaan Suomen lakia ja on osa lainsääntövaltaa käyttävästä instituutiosta. Kansanedustaja Anna Kontula on tunnustanut rikkoneensa lakia piilotelleessaan pakolaisia, mutta hänen tarkoitusperänsä on ollut humanitäärinen. Kansalaistottelemattomuutta pidetään tavallisille kansalaisille keinona vastustaa epäoikeudenmukaisina pitämiään päätöksiä. Yhdeksi suoran demokratian vaikutuskanavaksi on otettu kansalaisaloite, joka ei kuitenkaan ole toiminut  sille asetetulla tavalla.

On hämmästyttävää, kuinka paljon myötätuntoa Räsänen saa.  Hän ei edusta sitä kristillistä suvaitsevaisuutta ja ihmisrakkautta, josta raamatussa puhutaan. Viides käsky kieltää tappamisen, ja siihen Räsäsen kielteinen suhde aborttiin perustuu.  Mutta kirkko siunaa aseet, ja armeijassa on edelleen sotilaspappeja. Räsänen on rasite puolueelleen ja koko hallitukselle, jonka kokoonpano vasemmistosta oikeistoon on ainutlaatuinen Euroopassa.

Mistä maksamme Yleisradiolle?

Yleisradion rahoitus on siirretty veroluontoiselle maksulle aiemman lupamaksun sijaan. Se kohdistuu kaikkiin riippumatta siitä, katsooko televisiota vai ei.  Mitä me siitä nykyään saamme? Raivostuttavuuteen asti uusintoja tulee niin tv:stä kuin radiostakin. Jopa peräkkäisinä päivinä molemmat lähettävät saman ohjelman, ja vieläpä kuukausien, jopa vuosien takaa. Nyt vanhoista ohjelmista on jo maksettu aikoinaan lupamaksun muodossa. Yhä useampi tv-ohjelma ei ole YLE:n omaa tuotantoa, vaan ne on ulkoistettu.

Mihin on hävinnyt korkeatasoinen televioteatteri kuten ”Elämän meno” tai ”Myrskyluodon Maija”? Nyt Yleisradio on alkanut esittää aiemmin mainoskanavien suosittuja formaatteja, ennen kaikkea tositv-ohjelmia, jotka äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan keräävät eniten katsojia. Se ei kuulu Yleisradion keskeisiin tehtäviin,  vaan tarjonta painottuu yhä enemmän viihteeseen, joka passivoittaa ihmisiä. Se ilmenee yhä vähäisempänä kiinnostuksena yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Siitä on osoituksena yhä alhaisempi äänestysaktiivisuus.

En voi kun kun ihmetellä tätä epäinhimillisyyden ilmapiiriä

Aino Rytkönen (HS  9.7.) häpeää kerjäläisten pilaavan kauniin kaupunkimme turistien silmissä. Sibelius-monumentilla oli useita bussilastillisia turisteja mm. Japanista ja Saksasta. Monumentin äärellä ”soitti” viulua nuori tyttö, eikä se edes ollut Sibeliuksen musiikkia. Pikkupoika soitti nokkahuilua.  Kirjoittaja paheksui, että turistit antoivat säälistä heille suorastaan kipollisen seteleitä. Todennäköisempää on, että lasten soitto viehätti heitä.

Tapani Kosken (HS 9.7.) mukaan sen sijaan hyväosaisten tulisi auttaa hädänalaisia. Ikävä kyllä vieläkin monet päättäjät haluavat päästä kerjäläisistä eroon; köyhyys pyritään jopa kriminalisoimaan ,eikä se epäesteettisenä sovi hyvinvoivien kaupunkikuvaan.

Ihmettelen tätä epäinhimillisyyden ilmapiiriä, joka vallitsee huono-osaisempia kohtaan. En itse häpeä kerjäläisiä, jotka jopa yrittävät elättää itsensä soittamalla. Sen sijaan tunnen myötähäpeää Aino Rytköstä kohtaan hänen  julman mielipiteensä vuoksi.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Mihin vasemmisto on kadonnut?





Vasemmiston kannatus ei vuosikausiin ole ollut yhtä alhainen kuin nyt. Hallitusneuvottelut olivat vaikea kompromissi kuuden puolueen kesken. Vasemmistoliiton kaksi kansanedustajaa eivät voineet hyväksyä hallitusohjelmaa ja hallitukseen menoa porvarivetoiseen six-packiin. Näin he perustivat oman oppositiossa olevan vas.ryhmänsä, joten eduskuntapuolueista ainoana Vasemmistoliitto hajosi kahtia. Nyt Vasemmistoliitto vaatii kansanedustaja Yrttiahon erottamista puolueosastostaan, koska hän ei osallistunut Vasemmistoliiton puoluekokoukseen, vaan esiintyi SKP:n edustajakokouksessa. Mustajärvi ja Yrttiaho ovat eduskunnan ainoat aidosti vasemmistolaiset kansanedustajat.

Jo ennen hallitukseen menoa, ja itse asiassa jo sen perustamisen jälkeen v. 1990 Vasemmistoliitto alkoi irtautua alkuperäisestä aatteestaan. Jos ei aiemmin, viimeistään äskettäin pidetty puoluekokous osoitti, miten jyrkästi Vasemmistoliitto opportunismissaan ja hallituskipeydessään on kääntänyt takkinsa. Sen vakuuttelut perusturvan parantamisesta voi panna omaan arvoonsa. Se on julistautunut virallisesti punavihreäksi puolueeksi, mitä se oli jo aiemmin, mutta nyt punaisuus on entisestään haalistunut. Nyt puolue asemoituu lähinnä vihreäksi puolueeksi, ja kilpailee kannatuksessaan Vihreiden kanssa. Kannatusluvut ovatkin hyvin lähellä toisiaan.  Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että puoluekokousasiakirjoissa korostetaan kasvissyöntiä, sen sijaan polttavia työelämän kymyksiä tuskin mainitaan. Puolue on ylpeä nuorentumisestaan, puoluevaltuuston puheenjohtaja on 25-vuotias. Tietenkin puolueet tarvitsevat uudistuakseen nuorta verta, mutta Vasemmistoliitto on kääntänyt selkänsä perinteiselle työväestölle.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin vasemmistolaista vaihtoehtoa, vastavoimaa uusliberalistiselle hegemonialle, jonka ote yhteiskunnansta tuntuu olevan yhä tiukassa. SKP tarjoaa tällaisen vaihtoehdon, mutta se on kannatukseltaan marginaalinen tämän muutoksen aikaansaamiseksi. Puolueella on kilpailijoinaan KTP ja STP, ja ihmetystä herättää, miksi niiden on mahdotonta tehdä yhteistyötä. SKP:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu JP Väisänen piti Helsingin Sanomien haastattelussa välttämättöämänä vasemmiston, ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tämä tavoite on ollut myös väistyneellä puheenjohtajalla Yrjö Hakasella.

Miten tähän tavoitteeseen päästään? Nyt se vaikuttaa kaukaiselta, jollei suorastaan utopialta. Jo Marxin ajoista kommunistien kesken vallitsi linjaerimielisyyksiä, näin on ollut mm. sotien jälkeen vahvan Italian kommunistisen puolueen kanssa. Myös Saksan Linkessä on erilaisia ryhmittymiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän marxilaisia. SKP on käynyt keskuudessaan tervettä itsekritiikkiä, mutta keskeinen ongelma on, miten puolueen ihmistä puolustava sanoma saadaan kansalaisille perille.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Tiedotus Jemenin panttivankeudesta puutteellista





Tiedotussulku on ollut lähes täydellinen koskien Jemenin pankkivankeuden kulkua. Ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että siihen liittyy tarkoituksenmukaista salailua. Aluksi  siepatun miehen identiteetti salattiin kertomalla, että hän on arabiankielen opiskeilja. Vasta myöhemmin paljastui, että hän on ammattiupseeri, yliluutnatti Juha Kaleva, jonka tarkoituksena oli tehdä väitöskirja terrorismista. Turun yliopiston tietojen mukaan häntä eri kuitenkaan vielä ollut hyväksytty jatko-opiskelijaksi. Hän haastatteli Sanaassa paikallisia, joten on ilmeistä, että sieppaus liittyi tähän hankkeeseen.

Ulkoministeriön virkamiehiä ja erityisesti ulkoministeri Tuomiojaa on haastateltu ueana päivänä peräkkäin, myös A-studion lähetyksessä. Mitään valaisua ei näistä haastatteluista ole kuitenkaan saatu. Itävallan lehdistö on ollut avoimempi ja kriittisempi ja ilmeiseti aktiivisempi vapaustusoperaatiossa Tuomiojan mielestä Itävallan lehdistön tiedot ovat "roskaa" ja sensaatiohakuisia. Maiden yhteistyö ei ilmeisesti sujunut kitkatta, mikä selitettiin kemioiden yhteensopimattomuudella.

Itävalta neuvotteli vankien vapauttamisesta oma-aloitteisesti Omanin kanssa. Molemmat valtiot kiistivät lunnaiden maksun, mutta joidenkin jemeniläislähteiden mukaan  kysymyksessä olivat huomattavat summat. Tuomiojakin tosin arveli joidenkin rahojen liikkuneen.

Miksi vangit kuljetettiin Suomeen yksityiskoneella, joka ajoi suoraan lentokonehalliin? Yle mainitsi yhdessä uutisessa, että koneen rinnalla lensi Ilmavoimien kone. Sen koommin tietoa ei enää julkistettu.

Pelastusoperaatio maksoi Suomelle 500 000 euroa, minkä takaisinmaksua panttivangeilta ei Suomen lain mukaan edellytetä, toisin kuin itävaltalaismieheltä..

Liian monia kysymyksiä on jäänyt vastaamatta. Se on ristiriidassa sen kanssa, että Suomi haluaa esiintyä avoimena yhteiskuntana.